One Direction

Heeeei :) 

Ette varmaan ikinä arvaa mistä tulin tänne kertomaan? Jos lyö tyhjää vielä, niin lue otsikko uudestaan :D

Mulla nimittäin oli eilen (Torstaina 24.10.13) yks mun elämän ehdottomasti parhaista illoista! Nimittäin olin Maddie'n kans Sydneyssä One directionin keikalla. Tiedän myös, että suurin osa mun kavereista ei kyseisestä bändistä pidä, ja jos kuulut tähän kyseiseen porukkaan, niin voit jättää tämän postauksen lukematta :) 

Eilen menin kouluun ihan normaalisti ja koulun jälkeen käveltiin Maddien kans Bowralin keskustaan, missä muutama Rotary tapas meidät ja lähdettiin ajamaan kohti Sydneyn Olympic Parkkia, missä tämän keikan oli tarkotus alkaa 7:15 pm. Oltiin perillä noin varttia vaille,  ja pelkäsin ihan sikana, että joudutaan jonnekki perä nurkkaan, koska sillon ku kuulin, että mulla on mahdollisuus päästä tonne keikalle, en välittäny pätkän vertaa missä ne paikat tulis olemaan. Meidän onneksi meidän paikat oli itseasias tosi hyvät. Istuttiin aika korkeella, mutta sieltä näki kaikki niin hyvin. 

Siinä puoli 8 aikaan mentiin sitte istumaan meidän paikoille, ja joku Australialainen lämppäri bändi soitti ensin. Mulla ei ollu mitään hajua, että ketä ne oli, mutta eipä se menoa paljo haitannu. Haaha

One Direction puolestaan oli tyylikkäästi ainaki tunnin myöhässä, niinku kaikki suuret nimet nykyään, mutta sitte ku ne astu lavalle niin korvat kuoli saman tien. SITÄ KILJUMISEN MÄÄRÄÄ! Siis tottakai tiesin, että sielä kiljutaan, mutta siis oikiasti. Korvat oli kuolla sinne. Enkä sano tätä turhaa, sielä mitattiin desipelit ja tämä keikka oli kaikkista meluisin. Ikinä. One Directionin keikoista.. Välillä ei ees kuullu musiikkia sen kiljumisen yli. Kaikenkaikkiaan tämä kyseinen show oli ehdottomasti sen 75 dollarin arvoinen (mikä on ehkä 42 euroa... ) ja varmasti tuun menemään niiden keikoille uudelleenki. 

Sääliksi käy vaan niitä muutamia pakotettuja poikaystäviä ja isiä jotka sinne oli eksyny...

Eniveis...Tässä muutama kuva, jonka otin One Directionin sivuilta facebookista (nää kuvat on kaikki eiliseltä), koska mulla on täälä vain mun Nikoni ja sitähän sinne sisälle ei saa ottaa mukaan, niin mulla nyt ei oo sieltä kuvia ollenkaan. Mutta eipä se juuri haittaa, tuun muistamaan ton ilmankin. 

Mun on ihan pakko vielä mainita, että en oo koskaan ollu mikään directioneri, vaikka aina oonki aina One Directionista pitänykki. Tää ilta kuitenki sai mut vaan hymyilemään, suurimpana syynä varmaan oli se, että kuinka onnellisia noi pojat oli sielä lavalla sekoillessaan. Ja täytyy myöntää, että se hymy mikä niillä oli koko aika yllä sielä, niin tarttuu. Nytki oon yhtä hymyä ku kirjotan tätä. En varmaan oo ikinä tuntenu itteeni niin onnelliseksi, vaikka aina oon perus onnellinen ollukki :) Jokasen pitäs kokee jotain vastaavaa, jos ei One Directionin keikoille halua mennä, niin ettikää joku muu joka saa teidät hymyilemään :) Koska nyt kaikki pitää mua varmaan ihan hulluna, et tuun onnelliseksi tollasesta, mutta oon aina ollu sitä mieltä, että vain kateelliset huutelee!

Maija